Skip to main content

Terveydeksi -ohjelma tarvitsee realistista toimeenpanoa

Terveysjärjestöt: Terveydeksi -ohjelma tarvitsee realistista toimeenpanoa

Suomalaiset todella tarvitsevat terveellisempiä elintapoja, mutta elintapamuutosten tuki jää helposti ylätason puheeksi ja hyvää tarkoittaviksi neuvoiksi. Matalan kynnyksen tuki ja konkreettiset toimenpiteet ratkaisevat onnistumisen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus terveyttä ylläpitävään ympäristöön: terveelliseen ruokaan, liikkumiseen, luontokontaktiin, hyvään uneen ja päihteettömyyteen.

Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmat tunnistavat lihavuuden merkityksen kansanterveyden ja -talouden kannalta, mutta niiden onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin suomalaisia tuetaan konkreettisesti terveellisten elintapojen ylläpitämisessä ja elintapamuutoksissa. Tämä vaatii lihavuuteen  liittyvän stigman tunnistamista, suuret kansanterveysjärjestöt totesivat Porin SuomiAreenassa järjestämässään aamiaistilaisuudessa torstaina.

Lihavuudessa on kyse monimuotoisesta ilmiöstä: ylipaino liittyy niin ravitsemukseen, arjen liikkumiseen, uneen, ruutuaikaan kuin tunteisiin ja ihmisten välisiin suhteisiinkin. Kaikki liittyy kaikkeen, mikä haastaa myös elintapaohjauksen.

 

  • Olemassa olevat käytännöt, rakenteet ja prosessit tukevat paino-, ei hyvinvointikeskeistä tapaa toimia. Meidän on ensin ymmärrettävä ilmiö ja sitten kuvattava, millaisia edistysaskeleita tavoittelemme ja millaisia toimenpiteitä tarvitsemme. Suomalaisten lihavuuden ehkäisyyn tarvitaan selkeä, mitattava vaikuttavuustavoite , kommentoi Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski Terveydeksi -ohjelman valmistelua.

 

  • Kyse on ennakoivasta ja ehkäisevästä toiminnasta: ylipäätään terveyden kannalta myönteisten valintojen helpottamisesta ja samalla esimerkiksi lihavuuden riskitekijöiden eliminoimisesta. Tarvitaan viisaita valintoja ja rajauksia, jotta rajallisilla resursseilla saadaan aikaan tuloksia. Järjestöillä on paljon osaamista ja kehitettyjä toimintamalleja, joita kannattaa nyt alueilla hyödyntää, muistuttaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö.

Esimerkiksi Neuvokas Perhe – toimintamallissa ohjataan puhumaan lasten kanssa terveystaitojen harjoittelusta painosta puhumisen sijaan. Joustavan syömisen periaatteet, riittävän pitkät yöunet ja mukavien liikuntatapojen löytäminen olisivat monen aikuisenkin harjoiteltavissa. Myös muihin elintapamuutoksiin on tarjolla tukea: esimerkiksi Hengitysliiton Stumppi-palvelut tavoittavat tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista harkitsevat sekä puhelimitse että digitaalisesti etäryhmissä ja sähköpostitse. Kynnystä elintapamuutoksen tekemiseen madaltavat neuvontapuhelimen maksuttomuus ja vertaisten tuki.

”Sairas Suomi – Onko terveyden edistämisen peli menetetty?” -tilaisuus järjestettiin torstaina 27.6.2024 Porin SuomiAreenan yhteydessä. Tilaisuudessa THL:n ylilääkäri Lara Lehtoranta alusti suomalaisten terveydestä tutkimustiedon valossa ja professori Tiina Laatikainen esitteli kansallista terveys- ja hyvinvointiohjelmaa. Kuntaliiton erityisasiantuntija Sami Niemi pohti kuntien ja hyvinvointialueiden vastuuta terveyden edistämisessä ja Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö avasi järjestöjen roolia kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanina.

 

Markku Hyttinen, toiminnanjohtaja, Hengitysliitto

Marjaana Lahti-Koski, pääsihteeri, Sydänliitto

Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto

Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt

Tuula Vasankari, pääsihteeri, professori, Filha

Juha Viertola, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto